Blogi

Havaintoja yritys- ja työelämäyhteistyöstä Tampereelta, nääs!

Olen työskennellyt vuoden 2021 alusta lähtien – siis pian puolentoista vuoden ajan- Tampereen osa-aikaisesti ammattikorkeakoulussa, PYRY-nimisessä hankkeessa. Tamk toimii hankkeen koordinaattorina ja mukana ovat myös ammattiopisto Luovi, Kiipulan ammattiopisto, SASKY koulutuskuntayhtymä sekä Valo Valmennusyhdistys ry. Näistä organisaatioista on mukana henkilöitä, jonka työmarkkina-asema on heikohko ja heillä on työllistymisen haasteita – syystä tai toisesta. Pääasiassa kyse on 20-29 -vuotiaista nuorista.

Tärkeimmät tavoitteemme voi tiivistää kolmeen kohtaan;

  • Hankkeessa mukana olevien täsmätyökykyisten nuorten minäpystyvyyden ja urataitojen vahvistaminen
  • Heidän työllistymismahdollisuuksiensa parantaminen, työllistymisen edistäminen ja työelämäyhteyksien rakentaminen
  • Uudenlaisten yhteistyömallien kehittäminen yritysten, työllisyystoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa ja kesken

Minun työnkuvani yritys- ja sidosryhmäyhteistyöstä vastaavana projektiasiantuntijana on liittynyt ennen muuta näihin kahteen viimeksi mainittuun tavoitteeseen.

Lisäksi tehtäviini on kuulunut aktiivinen yhteydenpito Pirkanmaan alueen yrityksiin ja se, että olen rakentanut molempia osapuolia palvelevia yhteistyökumppanuuksia heidän kanssaan. Kyse on monimuotoisen rekrytoinnin piloteista, jossa hankkeessamme mukana olevat nuoret ovat saaneet mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan yritykselle.

Yksi ensimmäisistä pilottikumppaneistamme syksyllä 2021 oli Ikea Tampere ja alkuvuodesta Kauppalehden toimittaja Hanna Eskola kävi tekemässä juttua yhteistyöstämme. Oli mukava nähdä, että heille rekrytoimani Henri pärjää siellä niin hyvin. Jos olet Kauppalehden tilaaja, pääset lukemaan artikkelin tästä linkistä.

Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on minulle mieluisaa hommaa, eikä varsinaisesti tuota sen suurempaa tuskaa. Ehkä voisin muutaman käytännön vinkin antaa niiden havaintojen perusteella, joita olen tässä matkan varrella tehnyt.

Kannattaa seurata ”skeneä” tietääkseen, mitä siellä tapahtuu. Tässä kontekstissa se tarkoittaa perehtymistä esimerkiksi siihen, mitkä yritykset ovat jo tehneet jotakin toimenpiteitä monimuotoisen rekrytoinnin saralla. Voisi ajatella, että tällaiset yritykset ovat lähtökohtaisesti avoimempia yhteistyölle ja valmiimpia ainakin keskustelemaan aiheesta.

Kun lähestyt yrityksen edustajaa varmista, että ensimmäisessä yhteydenotossasi ei ole liikaa tavaraa. Tämä on tärkeää siksi, koska hän ei ole valmistautunut asiaasi tai tilanteeseen, eikä tunne sinua entuudestaan. Pidä siis asiasi lyhyenä ja ytimekkäänä: älä jaarittele.

Jos tai kun saat sovittua tapaamisen, kolme tärkeintä asiaa siihen liittyen on valmistautuminen, valmistautuminen ja valmistautuminen. Olet saanut tunnin yrityksen edustajan kalenterista ja sitä myötä tilaisuuden kertoa lisää asiastasi.

Meidän hankkeemme tapauksessa noiden palavereiden aiheena on ollut pohjimmiltaan keskustelu siitä, voisiko joku tai jotkut hankkeemme nuorista päästä töihin tai opintoihin kuuluviin harjoitteluihin näihin yrityksiin. Minun on luonnollisesti pitänyt tutustua heidän osaamiseensa riittävällä tasolla tietääkseni, millaisiin paikkoihin se sopii ja millaisiin ei. Tapaamisen aikana olen ottanut ikään kuin juontajamaisen roolin: kysellyt molemmilta osapuolilta asioita, jotka itse toki jo tiedän, mutta on ollut tärkeää, että myös työnhakija ja yrityksen edustaja keskustelevat niistä keskenään.

Kuten eräs ystäväni minulle totesi: ”Sinä olet Marko tuollainen yhden miehen Tinderi!! Niinhän minä tavallaan olen. Tässä kisassa palkintona ei tosin ole pari- vaan työsuhde ja algoritmin virkaa toimittaa meikäläinen.

Näen tämäntyyppisessä toiminnassa paljon myynnillisiä elementtejä, ja itseni yhden miehen Tinderin lisäksi eräänlaisena ideakauppiaana. Omasta mielestäni ideani ovat hyviä ja vastapuolikin on ollut samaa mieltä – ainakin useimmiten.

Yhteistyön lähtökohtana tulee tietysti aina olla se, että molemmat osapuolet saavat siitä jotakin. Silloin on todennäköisempää saada syntymään sellainen pitkäjänteinen yhteistyösuhde, joka mielestäni pitäisi aina olla tämäntyyppisten pilottiprojektien perimmäisenä tavoitteena.

Tulevana syksynä, hankkeemme kaartuessa loppusuoralleen, tulemme mallintamaan vielä tarkemmin sen, mitä menestyksekäs yritys- ja työelämäyhteistyö hankkeen aikana tekemiemme havaintojen valossa tarkoittaa ja pitää sisällään.

Kaiken keskellä on hyvä muistaa, että ihmiset sitä yhteistyötä kuitenkin tekevät, eivätkä yritykset taikka oppilaitos ja yritys keskenään.

Jaa somessa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää blogikirjoituksia

© Accessia Consulting